• Etusivu
  • Tietoa KRP:stä »
    • Organisaatio
    • Henkilöstö
    • Rekrytointi
    • Arvot ja visio
    • Toiminnan suunnittelu ja seuranta
    • Rikosmuseo
    • Julkaisut ja raportit
    • Uhrintunnistus
    • Asiakirjahinnasto
    • Laskutustiedot
  • Rikostorjunta »
    • Järjestäytynyt rikollisuus
    • Talousrikokset
    • Tietotekniikkarikokset »
      • Tietotekniikkarikosten tunnusmerkistöjä
      • Nettivinkki
    • Huumausainerikollisuus
    • Huijaukset
    • Ihmiskauppa
    • Lapsipornografiasivuille pääsyn estäminen
  • Rikosilmiöitä »
    • Muuli-ilmiö
    • Maksukorttirikollisuus
    • Tietorikoksia
    • Ajoneuvorikollisuus 2012
    • Sähköpostihuijauksia
    • Nettiauervaara huijaa kukkasin
  • Rahanpesun torjunta »
    • Rahanpesun selvittelykeskus
    • Rahanpesuilmoituksen tekeminen »
      • Ilmoitusvelvolliset
      • XML-skeema
    • Kansainvälinen yhteistyö
    • Julkaisut »
      • Vuosikertomukset
    • Linkit
  • Kansainvälinen toiminta »
    • Oikeus- ja virka-apu
    • Kansainväliset yhteistyökanavat »
      • Infra-Red
    • Poliisin yhdyshenkilöt
  • Rikostekninen laboratorio
  • Yhteystiedot »
  • Yritysturvallisuus »
    • Toimintamalli
    • Kysymyssarja

Huumausainerikollisuus

Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrällinen kasvu alkoi hidastua 2000-luvun alun jälkeen, kun se koko 1990-luvun kasvoi tasaisesti noin 15 prosentin vuosivauhtia. 2000-luvun puolivälin jälkeen tilanne tasoittui muutamaksi vuodeksi, mutta kasvu jatkui jälleen 2009 ja 2010, jolloin huumerikosten kokonaismäärä oli lähes 20 000. Näistä noin 12 000 oli huumausaineiden käyttörikoksia. Kansainvälisten arvioiden mukaan poliisin tietoon tulee vain 5 - 10 prosenttia kaikista huumerikoksista.

Rikosten määrän vakiintuminen johtuu pääasiassa huumeiden käytön vakiitumisesta. Suomessa arvioidaan olevan noin 15 000 - 20 000 huumeiden ongelmakäyttäjää ja näiden lisäksi enemmän tai vähemmän vakituisia käyttäjiä, jotka kaikki yhdessä pitävät yllä melko tasaista huumeiden kysyntää.

Huumausaineiden laiton maahantuonti ja jakelu on Suomessa lähes täysin ammattimaisesti toimivien rikollisjärjestöjen käsissä. Suomalaisilla rikollisryhmillä on huumekaupassa vahva asema. Huumeiden järjestämisessä ja maahantuonnissa ne toimivat yhteistyössä ulkomaisten, erityisesti virolaisten ryhmien kanssa. Suomalaiset rikolliset taas vastaavat aineen jakelusta ja levittämisestä eri puolille Suomea. 

Mikä on huumausainerikos?

Huumausainerikoksista ja niiden rangaistuksista säädetään rikoslaissa. Sen mukaan rangaistavia tekoja ovat mm. huumausaineiden laiton hallussapito, käyttö, maahantuonti, kuljetus, valmistus, myynti tai muu levitys. Myös hampun, kookapensaan ja oopiumiunikon kasvatus huumausaineeksi on rangaistavaa.

Huumausaineen käyttörikoksesta rangaistus voi olla sakko tai enintään 6 kk vankeutta. Käyttörikokseksi katsotaan omaan käyttöön tarkoitetun pienen huumausainemäärän hallussapito tai yritys hankkia huumeita omaan käyttöön.

Huumausainerikoksesta rangaistus voi olla sakko tai enintään 2 vuotta vankeutta. Huumausainerikokseksi katsotaan muu kuin edellä mainittu vähäisen huumausainemäärän hallussapito tai hankintayritys.

Törkeän huumausainerikoksen rangaistus on 1-10 vuotta vankeutta. Rikos on törkeä mm. silloin, kun sen kohteena on erittäin vaaralliseksi luokiteltu huumausaine, esim. heroiini tai amfetamiini, huumetta on suuri määrä, rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai huumeita levitetään alaikäisille.

Myös huumausainerikoksen valmistelu tai sen edistäminen ovat rangaistavia tekoja.