Kasvihuoneilmiön vaikutukset Etelä-Savon turvallisuuteen
On vaikea välttyä analyyseiltä, jotka paneutuvat ilmaston lämpiämisen vaikutuksiin eri näkökulmilta. Meille uudet lajit levittäytyvät pohjoiseen ja aiheuttavat vaaraa kotoperäisille lajeillemme. Eliöt voivat aiheuttaa kasveillemme tuhoa syömällä niitä ja levittämällä tauteja. Vesikin nousee mutta Salpausselän pohjoispuolella ei kuitenkaan tulle kastelemaan huopikkaitamme ihan lähiaikoina, joten kalossit ehtii vielä hyvin ostaa. Katiskat on kuitenkin hyvä jo suojata korroosion varalta, sillä kostea ilma tekee talvisin muuten peruuttamatonta tuhoa.
Aloin taannoin ihmettelemään, ovatko kriminologit nukuksissa ja antavat kasvihuoneilmiön yllättää itsensä? Siltä nimittäin näyttää googlen valossa, koska yhdistelmähaut kasvihuoneilmiön tai ilmaston lämpiämisen ja rikollisuuden välillä eivät anna juuri vastauksia kysyipä sitä suomeksi tai englanniksi. Saadut tulokset ovat enimmäkseen yleisiä tulevaisuuden uhkia erillisinä ilmiöinä ja niiden keskinäistä korrelaatiota ei ole mainittavasti pohdittu.
Senpä vuoksi on aika aloittaa keskustelu aiheesta.
Ilmaston lämpiämisen seurauksena lumi- ja jääpeitteen kestoaika lyhenee. Se lisää kesämökkivarkaiden toimintamahdollisuuksia. Ensinnäkin mökkitiet pysyvät pitemmän aikaa liikennöitävinä ja toisaalta eri harrastusvälineitä tultaneen käyttämään mökeillä kauemmin lisäten saatavuutta. Lumen katoaminen merkitsee pimeyden lisääntymistä. Pimeän ajan osuuden kasvaminen poistaa luonnollista kontrollia näkyvyyden vähentyessä ja nostaa rikoksen tapahtumisen riskiä.
Vesien pysyminen sulana lisää veneiden ja perämoottorien anastusalttiutta, sillä vesikulkuneuvoja tultaneen käyttämään kauemmin ja niiden kuljettaminen helpottuu.
Moottorikelkkavarkauksien ja -onnettomuuksien ennustan vähenevän, sillä moottorikelkkojen tehollisen käyttöajan vähetessä niiden lukumäärän voi olettaa laskevan. Toisaalta edellinen riskipotentiaali siirtynee mönkijöihin.
Totutut reitit eivät jääpeitteen ohetessa ole enää turvallisia ja hukkumistapausten voi ennustaa nousevan.
Paineet hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen pakottavat rajoittamaan energiankulutusta ja siten katuvalaistuksen vähentäminen taajama-alueilla lisää pimeyttä ja rikosriskejä edelleen.
Pimeä kausi vaikuttaa myös psyykkisellä tasolla ja lisännee taipumusta äärikäyttäytymiseen. On mahdollista, että itsemurhien lukumäärä kasvaa tämän vuoksi.
Vuotuisen sademäärän on ennustettu kasvavan. Kuten pakkanen, on sadekin ollut hyvä poliisi ja täten uskon lähinnä varkaus- ja vahingontekorikosten määrän laskevan luonnonvoimien pakottaessa tekijät sisätiloihin. Tämän edellytyksenä on tietenkin, että sadepäivien lukumäärä kasvaa eikä lisäys tule kerralla satavan veden määrän lisäyksenä.
Toisaalta ihmisten pakkautuminen sään vuoksi sisätiloihin saattaa lisätä sosiaalista jännitettä. Tämä voi purkautua väkivaltaisena käyttäytymisenä, joten ennustan perheväkivallan tason nousevan.
Kostea ja sumuinen ilmasto ei edistä huumausaineiden kasvattamista vaikka lämpötila nousisikin.
Yleisesti ottaen en usko ilmaston lämpiämisen vaikuttavan merkittävästi maakuntamme rikollisuuden tasoon seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana ja oletan ilmastomuutoksen vaikutusten jäävän satunnaisvaihtelun sisään sillä edellytyksellä, että maltilliset ennusteet toteutuvat.
Jos meriveden pinta kuitenkin nousisi useita metrejä, massiivisia maapallonlaajuisia väestönsiirtymisiä olisi odotettavissa emmekä voi välttyä niiden seurauksilta.
Kuitenkin jo nyt on arkirutiineissa syytä ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten esim. jääpeitteen paksuuden muutokset, jotta turvallisuus ei tarpeettomasti vaarantuisi.
Mikkelissä 16.2.2009 komisario Vesa Väänänen
Takaisin | Tulosta sivu
){kind=link}